27.4.2011

Täällä taas

Talvi hurahti, kevät tuli ja kohta on jo kesä; kyllä se aika kuluu nopsaan! Kiirettä on aikalailla pitänyt, mutta on tässä menneen reilun kahden kuukauden aikana ehtinyt tapahtua yhtä sun toista.


Maaliskuussa Kajo oli taas kaksi viikkoa hoidossa kasvattajatädin luona emännän karatessa lomalle Teneriffalle. Hyvin oli Kajo taas viihtynyt ja käyttäytynytkin suurimman osan aikaa. Kiitoksia taas hirmuisesti Suville! Maaliskuun aikana ilmestyi myös Bedlington tiedote (1/11), jossa julkaistiin Kajon esittely.

Huhtikuun alussa oli merkittävä viikonloppu kun kävin Helsingin kennelpiirin järjestämän kasvattajan peruskurssin. Eikä montaa päivää vierähtänyt kurssitodistuksen saamisesta kun jo raapustelin kennelnimianomuksen yhdessä Anna Korkeakankaan kanssa. Paperit menivät ensialkuun Suomen Bedlingtonkerholle lausuttavaksi. Anomuksemme hyväksyttiin ja paperit lähtivät eteenpäin Suomen Terrierijärjestölle. Kaikenkaikkiaan hakuprosessin pitäisi kestää korkeintaan puolisen vuotta, eli saamme odotella nimen lopullista myöntämistä ensi lokakuuhun asti.

Kajon kanssa agiliitoilut ovat jatkuneet entiseen malliin oppimispäiväkirjan onnettomasta päivittelystä huolimatta. Menestys on ollut hyvin vaihtelevaa ja hieman mietityttää onko treenimäärä ollut Kajolle liian suuri. K9:n kevätkauden viimeiset treenit on ensi sunnuntaina ja ensi tiistaina alkaa bedlingtonagilityn kesäkausi, tällä kertaa Kalasatamssa. Kesätreenit ovat joka viikko, lukuunottamatta heinäkuun kestävää treenitaukoa.

Kevään tulo merkitsee tietenkin taas mätsäri- ja näyttelykauden alkua. Ilmoitin Kajon 21.5. järjestettävään Aptukseen. Syksyllä on sitten perinteiseen tapaan luvassa TerriEri ja toivottavasti tulisi käytyä jossakin näyttelyssä myös kesän aikana. Mätsäreitä on merkittynä kalenteriin useita, että niissä nyt ainakin käymme pyörähtelemässä.


Pääsiäisenä kävimme pitkästä aikaa mökillä. Kajo nautti taas kovasti päästessään hyppelemään metikköön ja rannalle. Kajo sai myös hieman maistella lammaspaistia, sillä lopputuloksella että oma ruoka ei sitten pariin päivään enää neitille kelvannutkaan. Suklaamyrkytyksiltä ja kyynpuremilta onneksi vältyttiin, vaikka yllätinkin Kajon kanniskelemasta Kindermunaa suussaan ja kyystä tehtiin näköhavainto rantakivikossa.



 

Lisää kuvia mökkireissusta voi katsella täällä.